Onko maailma illuusio, jos on miksi, jos ei miksi?
1. Jos maailma on illuusio…
Miksi?
- Aistien ja mielen konstruktio
– Aivomme vastaanottavat vain sähkökemiallisia signaaleja (valo silmässä, ääni korvassa jne.) ja rakentavat niistä “kuvan” ulkomaailmasta. Emme koskaan kosketa mitään suoraan, vaan aina vain aivojemme sisäisiä esityksiä. Tästä näkökulmasta “maailma sellaisena kuin koemme” on eräänlainen virtuaalinen malli, ei suora kopio jotakin “oikeaa” todellisuutta. - Filosofinen idealismi
– George Berkeley’n mukaan “olla on tarkoittaa tulla havaituksi” (esse est percipi): kaikki, mitä on, on havaintojemme joukko. Jos havainto lakkaa, niin lakkaa myös “asia”. Tässä maailmasta ei jää mitään olemassaolevaa ilman mieltä. - Simulaatiohypoteesi
– Nykyajan teknologian kehityksen innostamana on ehdotettu, että koko universumi voisi olla äärimmäisen kehittyneen tietokonesimulaation tuotetta. Me eläisimme (tahdostamme tai emme) virtuaalisessa ympäristössä, jonka säännöt ja rajat on ohjelmoitu.
2. Jos maailma ei ole illuusio…
Miksi?
- Intersubjektiivinen konsistenssi
– Eri ihmiset ja eri aikakaudet pystyvät omaksumaan samanlaisia lakeja (fysiikka, kemia), toistamaan kokeita ja saamaan samanlaisia tuloksia. Jos koko ympäristö olisi vain oman yksittäisen mielen harha, tällainen jatkuvuus ja yhteensopivuus olisi äärimmäisen ihmeellistä. - Pragmaattinen realismi
– Arjen toiminta ja tieteellinen teknologia perustuvat oletukseen, että ulkomaailma on “oikeasti” olemassa, ja tämä oletus toimii: voimme rakentaa taloja, lähettää avaruusaluksia, parantaa sairauksia. Jos kaikki olisi pelkkää illuusiota, nämä toimet menettäisivät merkityksensä. - Tieteen selittävä voima
– Fysiikan, kemian, biologian ja muiden tieteiden teoriat eivät ainoastaan kuvaa aistihavaintojamme, vaan ennustavat ja selittävät ilmiöitä, joita emme edes alun perin havaitse (esim. sähkömagneettinen säteily, kvantti-ilmiöt). Tällainen ennustava tarkkuus viittaa siihen, että maailmaa “takana aistien” todella on olemassa.
3. Keskustelun ydin
- Havaittu todellisuus vs. varsinainen (perimmäinen) todellisuus
– Monet filosofit (mm. Immanuel Kant) ovat erottaneet fenomenaalisen maailman (se, mitä havaitsemme) ja noumenaalisen maailman (asia sinänsä). Fenomenaalinen maailma on ihmismielessä syntyvä “illuusio” siinä mielessä, että se on aina mielen muokkaama, mutta noumenaalinen maailma voi silti olla olemassa “oikeasti”. - Tieteellinen suhtautuminen
– Tiede ei pyri ratkaisemaan “illuusiokysymystä” viimekädessä, vaan rakentamaan mahdollisimman luotettavia malleja siitä, miten havaintomme linkittyvät todellisuuteen. Mallit toimivat, vaikka emme koskaan pääse suoraan näkemään “asiaa sinänsä”.
Yhteenveto:
Maailma sellaisena kuin sen havaitsemme on aina mielen konstruktio – tietyssä mielessä siis “illuusio”. Mutta tämä ei sulje pois ulkomaailman objektiivista olemassaoloa, jota tukee sekä inhimmillinen kokemus että tiede. Jos puhumme “illusoinnista” ainoastaan yksilön subjektiivisena kokemuksena, vastaus on kyllä; jos tarkoitetaan, ettei mitään “tavallista” ulkomaailmaa ole olemassa, vastaus on ei.
Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole lähdetarkastettu, mutta arvioitu paikkansa pitäväksi. Jos havaitset tiedoissa virheitä ja haluat niihin korjauksen, laita viestiä. Käytetty ChatGPT 4o-mini-high -versiota.
