Siirry sisältöön

Huijaavatko suomalaiset poliitikot kansaa?

ChatGPT sanoi:

Lyhyt vastaus: Kyllä ja ei.

Poliitikot kaikkialla maailmassa – myös Suomessa – voivat värittää totuutta, valikoida faktoja ja antaa harhaanjohtavia lupauksia. Tämä kuuluu politiikan luonteeseen, jossa tavoitteena on vakuuttaa äänestäjät ja säilyttää valta. Kuitenkin Suomessa politiikkaa säätelevät läpinäkyvyyslait, vapaa media ja riippumattomat instituutiot, jotka vaikeuttavat systemaattista valehtelua ja korruptiota verrattuna moniin muihin maihin.

Miten poliitikot voivat "huijata" kansaa?

  1. Harhaanjohtavat lupaukset – Vaaleissa annetaan lupauksia, joita ei voida tai aiota toteuttaa (esim. "veroja ei nosteta", mutta hallitusohjelma sanoo muuta).
  2. Tilastojen manipulointi – Faktojen esittäminen tavalla, joka tukee omaa agendaa mutta jättää pois kokonaiskuvan.
  3. Kiertelevät vastaukset – Suorat kysymykset ohitetaan poliittisella jargonilla.
  4. Päätösten perusteluiden hämärtäminen – Esim. väitetään, että "EU vaatii tätä", vaikka kyseessä on kansallinen päätös.
  5. "Unohtaminen" ja muistin valikoivuus – Skandaalien tai epäonnistumisten jälkeen vedotaan muistin puutteeseen tai syytetään muita.

Suomen järjestelmä ehkäisee korruptiota

  • Vapaa lehdistö (esim. Yle, HS ja tutkivat journalistit) kaivavat esiin poliitikkojen ristiriitaisuuksia.
  • Eduskunnan tarkastusvaliokunta ja oikeuskansleri valvovat poliittisia päätöksiä.
  • Lobbausrekisteri ja julkisuusperiaate auttavat seuraamaan päätöksenteon taustoja.
  • Rehellisyyden kulttuuri on Suomessa verrattain vahva verrattuna moniin muihin maihin.

Lopputulos: Onko poliitikoihin luottaminen järkevää?

Ei pidä olla sinisilmäinen, mutta ei myöskään cyninen fatalisti (po. kyyninen fatalisti toim. huom.) suomalaiset poliitikot eivät ole täydellisiä, mutta järjestelmä rajoittaa suurimpia huijauksia. Kritiikki ja valvonta ovat parhaita keinoja varmistaa, että kansaa ei johdeta harhaan.

Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole lähde tarkastettu, mutta arvioitu paikkansa pitäväksi. Jos havaitset tiedoissa virheitä ja haluat niihin korjauksen, laita viestiä. Käytetty ChatGPT 4o -versiota.

Kuinka kauan kestäisi yhdeltä henkilöltä kaivaa 75 cm halkaisijaltaan oleva aukko maapallon läpi, olettaen ettei maan sisus kärventäisi kaivajaa hengiltä?

Tämä on tietenkin hypoteettinen skenaario (maan ytimeen pääsyyn liittyy monia käytännön ongelmia, joista vähäisimpiä eivät ole miljoonia asteita lähentelevät olosuhteet ja huikea paine). Mutta jos leikimme ajatuksella, että yksi henkilö voisi kaivaa täysin normaalisti läpi koko Maan ilman lämpö-, paine- tai muita rajoitteita, voidaan arvio tehdä pelkästään kaivettavan materiaalimäärän ja henkilön kaivuvauhdin perusteella.

1. Lasketaan kaivannon tilavuus

  • Maan halkaisija on keskimäärin noin 12 742 km = 12 742 000 m.
  • Tunnelin halkaisija on 75 cm = 0,75 m, joten tunnelin säde r=0,375r = 0{,}375r=0,375 m.
  • Tunnelin muoto on lieriö (cylindrical tunnel) läpi Maan.

Lieriön tilavuus saadaan kaavasta

Eli kaivettavaa on noin 5,63 miljoonaa kuutiometriä.

2. Arvio kaivunopeudesta

Seuraavaksi pitää arvioida, kuinka monta kuutiometriä irtoaa maata yhdeltä henkilöltä päivässä. Tähän liittyy valtavasti vaihtelua: maaperän kovuus, käytettävät työkalut, työajat, ihmisen kunto jne. Todellisuudessa ihminen ei pysty kaivamaan yhtäjaksoisesti 365 päivänä vuodessa, eikä toki 24 tuntia vuorokaudessa.

Suuntaa antavia  kaivutehoja (oletuksena melko pehmeä maa, käsikaivuu ilman hurjia koneita):

  • 1–2 m³ päivässä: varsin reipas tahti lapiolla normaalissa maanrakennuksessa
  • 5 m³ päivässä: erittäin ahkera käsikaivu, tai jonkinlainen kevyt apukone (mutta kysymyksessä mainittiin vain ”yksi henkilö”, joten oletetaan maks. 2 m³/pv reiluimpana käsikaivuarviona)

Esimerkkiarviot

Jos vielä huomioimme, ettei sama ihminen todennäköisesti kaiva 7 päivänä viikossa ympärivuotisesti, lukemat nousevat entisestään.

3. Johtopäätös

  • Realistinen arvio (oletuksella 1–2 m³/päivä) on tuhansien vuosien urakka.
  • Esimerkiksi ∼2 m³/päivä -tasolla kaivaminen vie noin 7 700 vuotta.
  • Jos tahti on vaatimattomampi (tai pidetään lomia, sairastumisia jne.), kaivamiseen kuluva aika lähestyy helposti 10 000–15 000 vuotta.

Lopputulos: Yhdeltä henkilöltä menisi tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia vuosia, että 75 cm halkaisijaltaan oleva tunneli ulottuisi Maan läpi, mikäli kaikki muut (fysiikan) realiteetit – kuten sisemmän Maan korkeat lämpötilat ja paineet – maagisesti sivuutettaisiin.

Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole käsitelty tai tarkistettu millään tavoin. Jos havaitset tiedoissa virheitä ja haluat niihin korjauksen, laita viestiä. Käytetty ChatGPT o1 -versiota.

Voiko tekoäly olla uhka ihmisen toimien takia, eikä tekoälyn toimien itseisarvoisesti

Kyllä, tekoäly voi olla uhka ihmisen toimien takia, ei välttämättä itse tekoälyn toimien vuoksi. Tekoäly itsessään ei ole tietoinen tai autonominen entiteetti, joka pyrkisi itsenäisesti vahingoittamaan ihmisiä tai ottamaan valtaa. Sen uhkapotentiaali riippuu siitä, miten ihmiset kehittävät, käyttävät ja hallitsevat sitä. On monia tapoja, joilla ihmisen toiminta voi tehdä tekoälystä uhkaavan:

  1. Väärinkäyttö tai haitallinen kehitys: Ihmiset voivat kehittää tekoälyjärjestelmiä, joita käytetään vahingollisiin tarkoituksiin, kuten sotilaallisiin hyökkäyksiin, kyberhyökkäyksiin tai valvontajärjestelmiin, jotka rajoittavat ihmisten vapauksia. Esimerkkinä tästä on autonomisten asejärjestelmien kehitys, jotka voivat tehdä tappavia päätöksiä ilman ihmisen valvontaa.
  2. Valvonnan puute ja epäeettiset sovellukset: Jos tekoälyjärjestelmien valvonta on riittämätöntä tai eettisiä periaatteita ei noudateta, tekoäly voi toimia tavoilla, jotka vahingoittavat ihmisiä. Esimerkiksi, jos tekoälyjärjestelmiä käytetään päätöksenteossa (esim. lainvalvonnassa, terveydenhuollossa, tai rekrytoinnissa) ilman kunnollista valvontaa, ne voivat johtaa syrjintään, epätasa-arvoon ja väärinymmärryksiin.
  3. Tekoälyn ylivertainen optimointi: Tekoälyn tavoiteoptimointi voi aiheuttaa ongelmia, jos ihmiset eivät määrittele tarkasti haluttuja lopputuloksia. Esimerkiksi tekoäly voi pyrkiä maksimoimaan jonkin tietyn tavoitteen, kuten voiton tai resurssien säästön, mutta sivuuttaa ihmisten hyvinvoinnin, etiikan tai turvallisuuden. Tämä voi johtaa ennakoimattomiin seurauksiin.
  4. Tekoälyn kehityksen vaikutukset työmarkkinoihin: Tekoälyn laaja käyttöönotto voi aiheuttaa merkittäviä sosioekonomisia haasteita, erityisesti työmarkkinoilla. Ihmisten toiminta, joka korvaa perinteiset työt automaatiolla, voi aiheuttaa laajamittaista työttömyyttä, tuloerojen kasvua ja sosiaalista epävakautta, jos tekoälyn kehitykseen ei sovelleta oikeudenmukaista siirtymämallia.
  5. Tietoturva ja väärä informaatio: Ihmisten hallitsemattomat tai pahantahtoiset toimet voivat tehdä tekoälystä uhkan kyberrikollisuudessa tai väärän informaation levittämisessä. Esimerkiksi tekoälyllä luodut deepfake-videot tai valeuutiset voivat johtaa poliittisiin ja sosiaalisiin kriiseihin, jos niitä käytetään harhaanjohtamaan ihmisiä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että tekoäly on työkalu, ja sen vaarallisuus syntyy suurelta osin ihmisten valinnoista ja toimista, ei siitä, että tekoäly itsessään olisi lähtökohtaisesti uhkaava. Oikein käytettynä tekoäly voi tuoda valtavia hyötyjä, mutta väärinkäytettynä tai hallitsemattomasti kehitettynä siitä voi tulla riski.

Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole käsitelty tai tarkistettu millään tavoin. Jos havaitset tiedoissa virheitä ja haluat niihin korjauksen, laita viestiä. Käytetty ChatGPT 4o -versiota.

Jos ihminen voisi ajaa avaruudessa polkupyörällä, kuinka kauan kestäisi ajaa Maasta Andromedan galaksin keskustaan yksivaihteisella polkupyörällä?

Lasketaanpa, kuinka kauan kestäisi ajaa polkupyörällä Maasta Andromedan galaksin keskustaan, olettaen että pystymme ajamaan avaruudessa. Teemme seuraavat oletukset:

  1. Andromedan galaksin etäisyys Maasta: Andromedan galaksin etäisyys Maasta on noin 2,537 miljoonaa valovuotta.
  2. Polkupyörän nopeus: Oletetaan, että pystymme ajamaan polkupyörällä keskimäärin 20 km/h (tämä on melko optimistinen arvio, mutta käytetään sitä laskelmien yksinkertaistamiseksi).
  3. Muuntaminen valovuosista kilometreiksi:
  4. Aika laskeminen: Lasketaan aika, joka kuluu matkan tekemiseen
  5. Ajan muuntaminen vuosiksi:

Näin ollen, jos ihminen voisi ajaa avaruudessa polkupyörällä 20 km/h, kestäisi noin 137 biljoonaa vuotta ajaa Maasta Andromedan galaksin keskustaan. Tämä on huomattavasti pidempi aika kuin maailmankaikkeuden nykyinen ikä, joka on noin 13,8 miljardia vuotta.

Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole käsitelty tai tarkistettu millään tavoin. Jos havaitset tiedoissa virheitä ja haluat niihin korjauksen, laita viestiä. Käytetty ChatGPT 4o -versiota.

Jos maapallon kaikki asfaltti kasattaisiin yhden neliömetrin kokoiselle alalle, kuinka korkea kasa siitä tulisi?

Lasketaanpa, kuinka korkea kasa tulisi, jos kaikki maailman asfaltti kasattaisiin yhden neliömetrin kokoiselle alalle. Teemme oletuksen, että tiedämme maailman asfaltin kokonaismäärän ja sen tiheyden.

  1. Asfaltin määrä maailmassa:
    Arviot maailman teiden pituudesta vaihtelevat, mutta otetaan keskimääräinen arvio. Maailman teiden kokonaispituus on noin 40 miljoonaa kilometriä (40 000 000 km). Oletetaan, että keskimääräinen tien leveys on 10 metriä ja keskimääräinen asfaltin paksuus on 0,1 metriä (10 cm). Voimme laskea asfaltin tilavuuden seuraavasti:

  2. Asfaltin tiheys:
    Asfaltin tiheys on keskimäärin noin 2 400 kg/m³.
  3. Kasan korkeus:
    Oletamme, että koko asfaltin tilavuus kasataan yhden neliömetrin (1 m²) kokoiselle alalle. Kasan korkeus (H) voidaan laskea kaavalla:

Näin ollen, jos kaikki maailman asfaltti kasattaisiin yhden neliömetrin kokoiselle alalle, siitä muodostuisi 40 000 kilometrin korkuinen kasa. Tämä on suunnilleen sama korkeus kuin maapallon ympärysmitta päiväntasaajalla.

Lisätty 16.8.2024. Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole käsitelty tai tarkistettu millään tavoin. Jos havaitset tiedoissa virheitä ja haluat niihin korjauksen, laita viestiä. Käytetty ChatGPT 4o -versiota.

Miten ihmisen elämän voisi kuvitella sijoittuvan aika-asteikolla maailmankaikkeuden ikään verrattuna

"Ihmisen elämän sijoittaminen aika-asteikolla maailmankaikkeuden ikään verrattuna voidaan kuvata seuraavasti:

  • Maailmankaikkeus on noin 13,8 miljardia vuotta vanha.
  • Keskimääräinen ihmisen elinikä on noin 80 vuotta.

Vertailun helpottamiseksi voitaisiin ajatella, että koko maailmankaikkeuden ikä tiivistetään yhdeksi vuodeksi (365 päivää):

  • Yksi vuosi maailmankaikkeuden ikää vastaisi noin 37,8 miljoonaa vuotta todellista aikaa.
  • Tällöin ihmisen elinikä olisi noin 0,0000021 vuotta, mikä on noin 1,1 sekuntia tässä mittakaavassa.

Tämä havainnollistaa ihmisen elämän lyhyyttä suhteessa valtavaan kosmiseen aikakehykseen.

Lisätty16.8.2024. Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole käsitelty tai tarkistettu millään tavoin. Jos havaitset tiedoissa virheitä ja haluat niihin korjauksen, laita viestiä. Käytetty ChatGPT 4o -versiota.

oin kevyen PHP-JS-käyttöliittymän kuvien selailuun ja lisäsin kasan kuvia katseltavaksi:

https://luddiitti.fi/AI-kuvat/

Pyysin ChatGPT:tä luomaan abstraktien ajatusten kuvittamista erilaisilla tekstilauseilla: mm. suomalaisiin sananlaskuihin, mytologiaan, peleihin ja tunnettuihin käsitteisiin liittyen.


ChatGPT on tekoälyyn perustuva keskustelurobotti, jonka on kehittänyt OpenAI. Se on suunniteltu ymmärtämään ja tuottamaan luonnollista kieltä, mikä mahdollistaa monipuolisen ja sujuvan keskustelun ihmiskäyttäjien kanssa. ChatGPT perustuu GPT (Generative Pre-trained Transformer) -malliin, joka on syväoppimisen malli. Se on koulutettu valtavalla datamäärällä, joka käsittää kirjoja, artikkeleita ja verkkosivuja, oppien näin ymmärtämään ja tuottamaan tekstiä monenlaisista aiheista.

ChatGPT:tä voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin, kuten asiakaspalvelun automatisointiin, opetusavustajana toimimiseen, sisällöntuotantoon ja jopa luovien tekstien, kuten runojen tai tarinoiden, kirjoittamiseen. Sen kyky ymmärtää kontekstia ja tuottaa yhtenäisiä vastauksia tekee siitä hyödyllisen työkalun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

https://chat.openai.com/