{"id":1238,"date":"2025-05-16T21:45:42","date_gmt":"2025-05-16T19:45:42","guid":{"rendered":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/?p=1238"},"modified":"2025-05-16T21:48:19","modified_gmt":"2025-05-16T19:48:19","slug":"tyhmat-kysymykset-tekoalylta-vii-chatgpt-vastaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/tekoalyn-avustama-artikkeli\/tyhmat-kysymykset-tekoalylta-vii-chatgpt-vastaa\/","title":{"rendered":"Tyhm\u00e4t kysymykset teko\u00e4lylt\u00e4 #VII \u2013 ChatGPT vastaa"},"content":{"rendered":"\n<p>Onko maailma illuusio, jos on miksi, jos ei miksi?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1. Jos maailma on illuusio\u2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miksi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ol start=\"1\" class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Aistien ja mielen konstruktio<\/strong><br>\u2013 Aivomme vastaanottavat vain s\u00e4hk\u00f6kemiallisia signaaleja (valo silm\u00e4ss\u00e4, \u00e4\u00e4ni korvassa jne.) ja rakentavat niist\u00e4 \u201ckuvan\u201d ulkomaailmasta. Emme koskaan kosketa mit\u00e4\u00e4n suoraan, vaan aina vain aivojemme sis\u00e4isi\u00e4 esityksi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta \u201cmaailma sellaisena kuin koemme\u201d on er\u00e4\u00e4nlainen virtuaalinen malli, ei suora kopio jotakin \u201coikeaa\u201d todellisuutta.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Filosofinen idealismi<\/strong><br>\u2013 George Berkeley\u2019n mukaan \u201colla on tarkoittaa tulla havaituksi\u201d (esse est percipi): kaikki, mit\u00e4 on, on havaintojemme joukko. Jos havainto lakkaa, niin lakkaa my\u00f6s \u201casia\u201d. T\u00e4ss\u00e4 maailmasta ei j\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n olemassaolevaa ilman mielt\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Simulaatiohypoteesi<\/strong><br>\u2013 Nykyajan teknologian kehityksen innostamana on ehdotettu, ett\u00e4 koko universumi voisi olla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kehittyneen tietokonesimulaation tuotetta. Me el\u00e4isimme (tahdostamme tai emme) virtuaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jonka s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja rajat on ohjelmoitu.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p><strong>2. Jos maailma ei ole illuusio\u2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miksi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ol start=\"1\" class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Intersubjektiivinen konsistenssi<\/strong><br>\u2013 Eri ihmiset ja eri aikakaudet pystyv\u00e4t omaksumaan samanlaisia lakeja (fysiikka, kemia), toistamaan kokeita ja saamaan samanlaisia tuloksia. Jos koko ymp\u00e4rist\u00f6 olisi vain oman yksitt\u00e4isen mielen harha, t\u00e4llainen jatkuvuus ja yhteensopivuus olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ihmeellist\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Pragmaattinen realismi<\/strong><br>\u2013 Arjen toiminta ja tieteellinen teknologia perustuvat oletukseen, ett\u00e4 ulkomaailma on \u201coikeasti\u201d olemassa, ja t\u00e4m\u00e4 oletus toimii: voimme rakentaa taloja, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 avaruusaluksia, parantaa sairauksia. Jos kaikki olisi pelkk\u00e4\u00e4 illuusiota, n\u00e4m\u00e4 toimet menett\u00e4isiv\u00e4t merkityksens\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tieteen selitt\u00e4v\u00e4 voima<\/strong><br>\u2013 Fysiikan, kemian, biologian ja muiden tieteiden teoriat eiv\u00e4t ainoastaan kuvaa aistihavaintojamme, vaan ennustavat ja selitt\u00e4v\u00e4t ilmi\u00f6it\u00e4, joita emme edes alun perin havaitse (esim. s\u00e4hk\u00f6magneettinen s\u00e4teily, kvantti-ilmi\u00f6t). T\u00e4llainen ennustava tarkkuus viittaa siihen, ett\u00e4 maailmaa \u201ctakana aistien\u201d todella on olemassa.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p><strong>3. Keskustelun ydin<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Havaittu todellisuus vs. varsinainen (perimm\u00e4inen) todellisuus<\/strong><br>\u2013 Monet filosofit (mm. Immanuel Kant) ovat erottaneet <em>fenomenaalisen<\/em> maailman (se, mit\u00e4 havaitsemme) ja <em>noumenaalisen<\/em> maailman (asia sin\u00e4ns\u00e4). Fenomenaalinen maailma on ihmismieless\u00e4 syntyv\u00e4 \u201cilluusio\u201d siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se on aina mielen muokkaama, mutta noumenaalinen maailma voi silti olla olemassa \u201coikeasti\u201d.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tieteellinen suhtautuminen<\/strong><br>\u2013 Tiede ei pyri ratkaisemaan \u201cilluusiokysymyst\u00e4\u201d viimek\u00e4dess\u00e4, vaan rakentamaan mahdollisimman luotettavia malleja siit\u00e4, miten havaintomme linkittyv\u00e4t todellisuuteen. Mallit toimivat, vaikka emme koskaan p\u00e4\u00e4se suoraan <strong>n\u00e4kem\u00e4\u00e4n<\/strong> \u201casiaa sin\u00e4ns\u00e4\u201d.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p><strong>Yhteenveto:<\/strong><br>Maailma sellaisena kuin sen havaitsemme on aina mielen konstruktio \u2013 tietyss\u00e4 mieless\u00e4 siis \u201cilluusio\u201d. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei sulje pois ulkomaailman objektiivista olemassaoloa, jota tukee sek\u00e4 inhimmillinen kokemus ett\u00e4 tiede. Jos puhumme \u201cillusoinnista\u201d ainoastaan yksil\u00f6n subjektiivisena kokemuksena, vastaus on kyll\u00e4; jos tarkoitetaan, ettei mit\u00e4\u00e4n \u201ctavallista\u201d ulkomaailmaa ole olemassa, vastaus on ei.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Vastuuvapauslauseke: vastauksia ei ole l\u00e4hdetarkastettu, mutta arvioitu paikkansa pit\u00e4v\u00e4ksi. Jos havaitset tiedoissa virheit\u00e4 ja haluat niihin korjauksen, laita viesti\u00e4. K\u00e4ytetty ChatGPT 4o-mini-high -versiota.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onko maailma illuusio, jos on miksi, jos ei miksi? 1. Jos maailma on illuusio\u2026 Miksi? 2. Jos maailma ei ole illuusio\u2026 Miksi? 3. Keskustelun ydin Yhteenveto:Maailma sellaisena kuin sen havaitsemme on aina mielen konstruktio \u2013 tietyss\u00e4 mieless\u00e4 siis \u201cilluusio\u201d. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei sulje pois ulkomaailman objektiivista olemassaoloa, jota tukee sek\u00e4 inhimmillinen kokemus ett\u00e4 tiede. Jos <a href=\"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/tekoalyn-avustama-artikkeli\/tyhmat-kysymykset-tekoalylta-vii-chatgpt-vastaa\/\" class=\"more-link\">...jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> \"Tyhm\u00e4t kysymykset teko\u00e4lylt\u00e4 #VII \u2013 ChatGPT vastaa\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[107],"tags":[105],"class_list":{"0":"post-1238","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-tekoalyn-avustama-artikkeli","7":"tag-chatgpt","8":"h-entry","9":"hentry","10":"h-as-article"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1238"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1246,"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1238\/revisions\/1246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luddiitti.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}